Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Nimiä on nyt yli 43.100! Enemmänkin, koska en tiedä vielä kaikista listoista ja sähköpostissa on yli neljäsataa nimeä ja lisää tulee...

Olen onnellinen, että tämä vetoomus menee näin hyvin. Mutta tarvitsemme ainakin satatuhatta nimeä, toivottavasti vielä enemmänkin tulee.

Tehdään tästä vuoden 2006 tapaus.

Me olemme elintärkeällä asialla. Tehy ja Super ovat tässä mukana niin, että ovat ilmoittaneet tästä jäsenlehdissään.

Toivottavasti kaikki muutkin hoitoalan jäsenlehdet vievät tätä viestiä lehdissään kaikkien tiedoksi.
Toivottavasti muutkin valtakunnan lehdet.
Viekää tekin jokainen työpaikassanne, opiskelupaikassanne ja naapuristossanne.

Nyt on tärkeää, että olemme kaikki rintarinnan.Nyt ei kilpailla.
Koko kansa haluaa, että hoitajat saavat ansaitsemansa palkan ja että virkoja on tarpeeksi, että hoitajat jaksavat ja tämän kautta kaikki hoidettavat saavat peruslakiin oikeuttavan hoidon.Suomessa joka on sivistysvaltio.

Tuomalla omalla nimellä mielipiteemme esiin, saamme hyvää aikaan.
Jatketaan.



...

Nimiä tulee, suorastaan minuuttivauhtia!

Opiskelin itse vanhuksiin suuntautuvaksi lähihoitajaksi ilta-opiskelijana, aikuisena. Työni ohessa. Valmistuin 2.6.2005 Kaksi ja puolivuotta siihen meni.

Joka ilta koulunpenkille 17-21 ja 5 kertaa harjoittelua sairaaloissa ja palvelutaloissa, 7 viikkoa per kerta. Ilman palkkaa, mutta töitä tehtiin täysillä. Olimme ehdottomasti jokaisessa paikassa työvoimaa. Siinä tietysti oppi, mutta siinä ei saanut sitä oppia, joka on harjoittelujakson tarkoitus.

Oli tilanteita, joita ei tohdi oikein jälkeenpäin muistella. Aluksi ei käsittänyt, että se, mitä näki oli väärin.

Mm. eräässä palvelutalossa, jonka hallituksessa istuu nykyinen päättäjä, käytettiin siivousfirman siivoojaa iltahoitajana, toisen hoitajan kanssa.

Vakituisesti käytettiin työllistettyjä hoitotyössa. Siis henkilöitä, joilla ei ole alan koulutusta. Kuitenkin he veivät asukkaille lääkkeet, suihkuttivat ja vaihtoivat vaipat. Usein vanhuksille, jotka vastustivat heidän hoitoaan.

Kuulin, kun eräs tällainen työllistetty sanoi johtajalle että, "Elli" ei suostu suihkuun. Johtaja sanoi, että sano "Ellille", että jos ei suostu niin johtaja tulee suihkuttamaan.

"Elli" suostui suihkuun.

Miksi? Tämä tapahtui tällä vuosituhannella. Palvelutalossa ..

Hoidettavia, eli heitä, joille vietiin lääkkeet oli n.30 ja heitä joita pestiin ja vaihdettiin vaipat sekä jouduttiin nostamaan, oli 10. He, jotka saattoivat tarvita mitä tahansa apua oli n. 80. Kaikki maksoivat täyden hinnan hoidostaan. Heitä hoiti osaamaton, vajaa henkilökunta.
Hoitajat, omaiset, asukkaat eivät uskaltaneet valittaa. Kaikki pelkäsivät pahasuista johtajaa. Kaikki pelkäsivät, että jos valittaa kaikki menee huonommaksi.

Tämäkö on tämän päivän vanhusten hoito? Ei onneksi joka paikassa, mutta ikävän usein kuulee samansuuntaista.

Olisi mielenkiintoisaa tietää kuinka paljon alalla on johtamistaidottomia johtajia? Väliportaassa turhia pikkujohtajia. Osaamattomia päättäjiä?

Kun johtamistaidoton ihminen nousee valtaan, hän varmasti ahdistuu kun ei osaa hoitaa leiviskäänsä. Silloin on helpoin tie käyttää valtaa. Aseman suomaa valtaa. Siitä alkavat ongelmat. Itseltäni loppuivat työt kun kirjoitin lehteen puuteista.

Hei

Nimienkeruu menee todella lujaa ja hyvin. Jos olisin amerikkalainen sanoisin "I love all of you".

Suomalaisena sanon, "tämä on ihanaa yhdessä taistelua". Toki, kun selaan listaa ja luen sieltä nimiänne, tunnen suurta rakkautta ja iloa sydämessäni teitä jokaista kohtaan.

Tavoite on saada niin paljon nimiä, että teemme sillä historiaa ja ennen kaikkea, saamme päättäjät ymmärtämään, että vain se, että kun terveyden- ja hoitoalantyöntekijöillä on kunnon palkka ja kunnon työolosuhteet, vanhukset, vammaiset, lapset, sairaat, me kaikki, saamme peruslain lupaaman hyvän hoidon kun sitä tarvitsemme.

Taas on tullut postia: "Kuuluvatko kaikki terveyden- ja hoitoalantyöntekijät tähän?"

Kyllä kuuluvat. Ihan kaikki pienipalkkaiset alan ihmiset. Siis ei vain sairaanhoitajat ja lähihoitajat ja omaishoitajat, vaan kaikki. On hankalaa luetella kaikkia, mutta uskokaa hyvät ystävät, että me kaikki yhdessä tässä tsemppaamme.

Meidän jokaisen nimi vie meitä kohti parempaa.

Nyt kun kirjoitan tätä nimiä on yli 35,500. Tuhat nimeä päivässä!

I love all of you!

Hyvää Joulukuuta

Nimilista ylitti tänään yli 24.000 ja lisää tulee koko ajan. Lisäksi on tullut toistasataa nimeä sähköpostilla ja paperilistoilla.

Tämä selvää kieltä, että kansa haluaa hoitajien palkat kuntoon, sekä tarpeeksi virkoja hoitajille.

Muistan läpi elämäni, miltä minusta tuntui, kun tein Kotihoidon iltavuoron eräässä Helsingin kaupunginosassa. 13 käyntiä ja 6,5 tuntia aikaa tehdä ne.

Yksi käynti oli avioparin luo. Aviomies sairasti Parkinsonintautia ja hänelle piti vaihtaa vaipat sekä pestä iltapesut ja laittaa iltapala ja antaa lääkkeet. Samalla piti hoitaa vaimo joka oli sängyssä makaava- Hänen toinen jalkansa oli amputoitu ja hänellä oli pahoja hengitysvaivoja. Hän oli hyvin painava ja minun oli nostettava hänet pyörätuoliin ja siitä vessaan, jossa tehtiin pesut ja vaihdettiin vaipat ja sitten samoin taas takaisin sänkyyn. Hoitajan aikaa oli laskettu molemmille yhteensä tunti. Sehän ei millään onnistunut. Eikä ollut syytäkään onnistua. Tässä on kyse ihmisistä.

Neljälle käynnille oli merkitty sama kelloaika. Lääkkeiden antoaika oli jokaisella silloin samalla kellonlyömällä. He asuivat muutaman kilometrin säteellä toisistaan. Siis käytännössä mahdotonta.

Kaksi käyntiä oli niin dementoituneiden rouvien luo, että oli vaikeaa saada heidät käsittämään, että minä, vieras ihminen olen hoitaja, enkä pelottava mikä lie roisto. Minun oli kuitenkin pakko pestä, vaihtaa vaipat ja laitettava sänkyyn. Houkuteltava ottamaan lääkkeet.

Menin aina vieraaseen kotiin. Vieraan vanhuksen luo, vieraana ihmisenä. Hirmuisella kiireellä.

Minun piti vaihtaa vaipat. Viedä vessaan. Auttaa peseytymään tai pestä. Laittaa yöpuku päälle. Laitaa iltapalaa. Antaa lääkkeet. Mitata verensokeri, pistää insuliini. Mitata verenpaine. Tärkeää olisi ollut istua vanhuksen kanssa ja jutella, kuunnella häntä. Siihen ei ollut aikaa. Se uuvuttaa ja turhauttaa hoitajan, ja masentaa vanhuksen.

Meillä, hyvinvointivaltio Suomessa, täytyy olla varaa hoitaa hyvin vanhukset ja sairaat.

Maksaa kunnon palkkaa hoitajille. Palkata tarpeeksi hoitajia, vakinaisia hoitajia, jotta he jaksaisivat tehdä työtään täysillä, ja pystyivät elämään omaa elämäänsä täysillä.

Nyt on aika ja paikka vaatia sitä.