Kiitos teille kaikille!

Olen vieläkin ihmeissäni, onnellinen ja iloinen.

Olisin kyllä toivonut, että olisimme olleet puoluetoverini Antero Laukkasen kanssa iloitsemassa tässä yhdessä. Pidin aivan varmana, että hän menee läpi ja minä mahdollisesti toisena. Tai sitten häviän hänelle.

Oli jännittävää seurata Pasilan Sokos hotellin monitoreista tulosten kehittymistä, vaikka olin tehnyt itselleni selväksi, että tässä ei kuitenkaan ole kysymys elämästä tai kuolemasta, niin jännittävää se silti oli.

Kun ajoin viime päivien aikana Puntollani, jonka takaikkunaa koristi(?) kuvani ja numeroni, ihan niin kuin Niinistökin, ajattelin, että 2000e vaalibudjettini tähän kilpaan aivan olematon.

Katselin teiden varrella komeilevia isoja vaalimainostauluja, joissa hymyili kauniita, rehellisen ja tunnollisen näköisiä ehdokkaita.

Lehtien palstoilla oli ehdokkaiden kuvia. Ei minun. Rahaa ei yksinkertaisesti ollut.

Mutta minun salainen aseeni onkin ollut ihana, osaava, ahkera, uskollinen tukijoukko:
Vaalipäällikköni Anja Hurme, Leila Mustanoja, Marjatta Leppänen, Elina Simonen, Marja-Leena Kuusi, Marja Vuorilehto, Pirjo Haapoja, Leena Kaalamo ja monia muita, jotka ovat jakaneet vaalimainoksiani ostoskeskuksissa, toreilla ja pujotelleet niitä ihmisten postiluukkuihin.

Teitä on monta: Sinä, siellä Rekolassa, joka jaoit yli 2000 korttiani, Sinä Tontunmäessä, joka jaoit suurin piirtein yhtä paljon, Sinä Louhelassa, Sinä Koivukylässä… kaikki te, jotka halusitte auttaa.

Poikani Santeri Kyröhonka, joka hoiti www-sivuni.

Ihana lankoni Kai Alen, joka antoi vaalitilaisuuteeni ilmaiseksi Bembölen kahvituvan ja kahvit.

Sisareni ja veljeni.

Halaan ja kiitän teitä lämpimästi.

Halaan ja rutistan jokaista äänestäjääni.

Kiitos!

Nyt työt alkavat.