Tarja Tallqvist

Ei ole suurempaa pelkuruutta kuin se, että nähdessään epäkohdan ei tee mitään


11.10.07

Kaikki tuki ja sympatiat sairaanhoitajille.

Super teki raukkamaisen tempun kun hylkäsi Tehyn, olin uskonut, että tämä rintama pitää.

Tehyn päätös taistella on oikea ja kunnioitettava. Hoitajat ovat vuosikymmeniä
olleet kiltisti ja hiljaa. He ovat ymmärtäneet, että huonoina aikoina ei palkkoja nosteta, laman aikana ei pyydetä lisää, mutta nyt kun suomi on rikkaampi ja hyvinvoivampi kuin koskaan hoitajien oletetaan tyytymään muruihin joita rikkaan pöydältä putoaa.

Valheellisilla vaalilupauksilla hoitajat on ajettu nurkkaan kuin rotat. Ei ole mikään ihme, että nyt he hyökkäävät. On ihme, että tämä tapahtuu vasta nyt.

Hoitajat peräävät omia oikeuksiaan. Oikeuksia saada koulutuksen ja työn vaativuuden tasoista palkkaa vihdoinkin.

Vanhasen ja Kataisen miljoonan taalan paikka on nyt avata kirstu ja lisätä valtionosuutta kunnille niin, että Suomen hoitajat voivat työskennellä rauhassa tietäen, että palkka riittää elämiseen.

On turhaa jäädä pähkäilemään 24 % suuruutta verrattuna johonkin muuhun. Hoitajat ovat syvässä palkkakuopassa, sieltä heidät on nostettava.

Lakko ja joukkoirtisanoutumiset ovat kovia aseita. Mutta mitä hoitajat ovat saavuttaneet pehmeillä aseilla?

Minulle tulvii kirjeitä, mailejä ja puhelinsoittoja joissa toivotaan hoitajille
voittoa. On kaikkien meidän etu, että hoitaja voi hyvin.