Puheeni välikysymyskeskustelussa hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta
Arvoisa puhemies!
Tehy lähetti eilen meille kansanedustajille rahakirjeen, jossa oli tämä paljon puhuttu summa, tämä 30 euroa. Kuka meistä kansanedustajista ja ministereistä edes huomaisi, jos palkkapussissamme olisi 30 euroa enemmän tai vähemmän? 30 eurollako nostetaan hoitajien palkkaus vastaamaan työn vaativuutta, kuten hallitusohjelmassa luvataan?
Koulutetun, vaativaa ihmisen hoitotyötä tekevän hoitajan olisi nyt oltava tyytyväinen ja kiitollinen. Luvattu 500 euroa on sulanut kuin lumi auringossa. Ei ihme, että hoitajat ovat pettyneitä ja vihaisia. He ovat olleet palkkakuopassa kymmeniä vuosia. On ollut sota ja pula-aika, on ollut lama, jolloin on ollut itsestäänselvää, että silloin palkkoja ei koroteta, ja hoitajat ovat venyneet ja ovat vanuneet, ovat ymmärtäneet ja odottaneet parempia aikoja. Mutta nyt kun Suomi on rikkaampi ja hyvinvoivampi kuin koskaan, hoitajia ei nostetakaan palkkakuopasta, vaikka vaalivoittajat niin lupasivat, ja nyt on hoitajien mitta täynnä. Jos luvattu korotus ei toteudu, saattaa lakko olla todellisuutta. Hoitajat ovat aivan liian kovilla aivan liian pienellä palkalla. Sen me kaikki tiedämme, ja sen tietävät myös nämä yli 420 000 Suomen kansalaista, jotka allekirjoittivat vuosi sitten adressin, jossa vaativat hoitajille parempaa palkka ja riittävästi hoitajia työpisteisiin.
Arvoisa puhemies! On nurinkurista, että yli 6 000 Suomessa kalliisti koulutettua hoitajaa työskentelee ulkomailla paremman palkan takia ja tänne tuotetaan kielitaidottomia hoitajia Filippiineiltä ja muista köyhistä maista. Se on moraalitonta myös näitä ulkomaalaisia kohtaan. Suomi on yhtä kallis maa heille ja heidän palkkansa on yhtä pieni, kenties pienempi kuin suomalaisen virkasisaren.
Hallitusohjelmassa luvataan Suomen kansalaiselle vanhusten- ja sairaanhoito suomen tai ruotsin kielellä, mutta tänä päivänä meillä on sairaaloissa osastoja, joissa kaikki hoitajat saattavat olla kielitaidottomia. Jokainen käsittää, että hoitajan ja potilaan tai vanhuksen täytyy voida ymmärtää toinen toistensa kieltä. Myöskään lakisääteinen kirjaus potilaan tilasta ja voinnista ei voi toteutua, jos hoitaja ei hallitse kieltä. Tässä rikotaan jo perustuslakia. Muualta tullut työvoima ei ole ratkaisu hoitajapulaan, joka on nyt jo huutava. Osastoja joudutaan sulkemaan, ja jonotusajat poliklinikalla saattavat kestää yli vuorokaudenkin. Potilasturvallisuus on vaarassa.
Vanhasen hallitus on luvannut korotettua valtionosuutta kuntasektorilla syntyvälle palkkaratkaisulle, jolla edistetään naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä, eli naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja koulutuksen vaativuutta. Hoitajille luvattiin näistä syistä se 500 euroa. Mutta kuntia ei voi yksin velvoittaa lunastamaan hallituksen antamia lupauksia, vaan valtion tasa-arvoerän on oltava enemmän kuin se 150 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Me emme tule toimeen ilman hoitajia. Mitä muuta ammattikuntaa me tarvitsemme syntymästä saattokotiin? Haluan kysyä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että hoitohenkilöstölle annetut lupaukset palkkaratkaisusta lunastetaan?
Kannatan ed. Filatovin esittämää opposition yhteistä ponsilausumaa.
Tehy lähetti eilen meille kansanedustajille rahakirjeen, jossa oli tämä paljon puhuttu summa, tämä 30 euroa. Kuka meistä kansanedustajista ja ministereistä edes huomaisi, jos palkkapussissamme olisi 30 euroa enemmän tai vähemmän? 30 eurollako nostetaan hoitajien palkkaus vastaamaan työn vaativuutta, kuten hallitusohjelmassa luvataan?
Koulutetun, vaativaa ihmisen hoitotyötä tekevän hoitajan olisi nyt oltava tyytyväinen ja kiitollinen. Luvattu 500 euroa on sulanut kuin lumi auringossa. Ei ihme, että hoitajat ovat pettyneitä ja vihaisia. He ovat olleet palkkakuopassa kymmeniä vuosia. On ollut sota ja pula-aika, on ollut lama, jolloin on ollut itsestäänselvää, että silloin palkkoja ei koroteta, ja hoitajat ovat venyneet ja ovat vanuneet, ovat ymmärtäneet ja odottaneet parempia aikoja. Mutta nyt kun Suomi on rikkaampi ja hyvinvoivampi kuin koskaan, hoitajia ei nostetakaan palkkakuopasta, vaikka vaalivoittajat niin lupasivat, ja nyt on hoitajien mitta täynnä. Jos luvattu korotus ei toteudu, saattaa lakko olla todellisuutta. Hoitajat ovat aivan liian kovilla aivan liian pienellä palkalla. Sen me kaikki tiedämme, ja sen tietävät myös nämä yli 420 000 Suomen kansalaista, jotka allekirjoittivat vuosi sitten adressin, jossa vaativat hoitajille parempaa palkka ja riittävästi hoitajia työpisteisiin.
Arvoisa puhemies! On nurinkurista, että yli 6 000 Suomessa kalliisti koulutettua hoitajaa työskentelee ulkomailla paremman palkan takia ja tänne tuotetaan kielitaidottomia hoitajia Filippiineiltä ja muista köyhistä maista. Se on moraalitonta myös näitä ulkomaalaisia kohtaan. Suomi on yhtä kallis maa heille ja heidän palkkansa on yhtä pieni, kenties pienempi kuin suomalaisen virkasisaren.
Hallitusohjelmassa luvataan Suomen kansalaiselle vanhusten- ja sairaanhoito suomen tai ruotsin kielellä, mutta tänä päivänä meillä on sairaaloissa osastoja, joissa kaikki hoitajat saattavat olla kielitaidottomia. Jokainen käsittää, että hoitajan ja potilaan tai vanhuksen täytyy voida ymmärtää toinen toistensa kieltä. Myöskään lakisääteinen kirjaus potilaan tilasta ja voinnista ei voi toteutua, jos hoitaja ei hallitse kieltä. Tässä rikotaan jo perustuslakia. Muualta tullut työvoima ei ole ratkaisu hoitajapulaan, joka on nyt jo huutava. Osastoja joudutaan sulkemaan, ja jonotusajat poliklinikalla saattavat kestää yli vuorokaudenkin. Potilasturvallisuus on vaarassa.
Vanhasen hallitus on luvannut korotettua valtionosuutta kuntasektorilla syntyvälle palkkaratkaisulle, jolla edistetään naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä, eli naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja koulutuksen vaativuutta. Hoitajille luvattiin näistä syistä se 500 euroa. Mutta kuntia ei voi yksin velvoittaa lunastamaan hallituksen antamia lupauksia, vaan valtion tasa-arvoerän on oltava enemmän kuin se 150 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Me emme tule toimeen ilman hoitajia. Mitä muuta ammattikuntaa me tarvitsemme syntymästä saattokotiin? Haluan kysyä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että hoitohenkilöstölle annetut lupaukset palkkaratkaisusta lunastetaan?
Kannatan ed. Filatovin esittämää opposition yhteistä ponsilausumaa.


1 Comments:
Kiintoisaa luettavaa pyrkimyksistä rakentaa rinnakkaiskoulu peruskoulun sisään:
.............................
Erkki Pihkala Kanavassa 7/2005:
Peruskoulun ystävien ainakin tulisi herätä:
"Ottaen huomioon sen, että ruotsin osaaminen on historiallisesti ollut suomalaisen sivistyneistön eliittiaseman tunnus, kielikylpy yhdistettynä ruotsin merkitystä korostavaan kielilainsäädäntöön on omiaan tekemään kielikylvetyksestä eliitille keinon säilyttää yhteiskunnallinen asemansa.Kielikylvetys näet tarjoaa oivan mahdollisuuden luoda peruskoulun rinnalle monen kaipaama rinnakkaiskoulujärjestelmä."
"Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että valtion virkoihin sekä kaksikielisillä alueilla olevien suurimpien kaupunkien virkoihin, etenkin korkeimpiin virkoihin vaaditaan suomen ja ruotsin kielten osaaminen. Kielikylpyjä on tarjolla vain isommissa kaupungeissa, joissa eliitti asuu, ja näin syrjäseudut on taas saatu paikalleen. Lapsen paneminen kielikylpypäivähoitoon ja sen kautta kielikylpykouluihin vaatii vanhemmilta varhaista ja jatkuvaa paneutumista lastensa koulu-uraan. Tämä taas sujuu "vastuullisilta” vanhemmilta perinteisesti."
"Toisekseen kielikylpypäivähoitoa saaneilla on suomen ja ruotsin kielen taitoja mittaava ”pääsykoe” kielikylpykouluihin. Oppikouluun pääsijöitä karsittiin aikanaan äidinkielen ja laskennon eli aritmetiikan osaamisen avulla. Kielikylpykouluun pääsyä ei kuitenkaan päätetä pelkästään "kokeen" perusteella, vaan rehtorit myös arvioivat, onko lapsi "kypsä" kielikylpykouluun. Näin joukkoon ei pääse erityisopetusta tarvitsevia (esim. taustaltaan ulkomaalaisia ja "häiriintyneitä") muiden oppimista häiritsemään. He voivat jäädä peruskoulun puolelle. Asiaan liittyvät rajatapauksissa tietenkin neuvottelut vanhempien kanssa."
"Kolmanneksi kielikylpykoulujen vanhemmat ovat keskenään yhteistyössä, kuten aikanaan oppikoulujen kannatusyhdistyksissä muodostaen toimivan sisäpiirin. Kielikylpyluokat pysyvät myös koossa toisin kuin peruskoulujen hajautettua opetusta saavat luokat ja muodostavat elinajan kestäviä ystävyyspiirejä. Oppilaiden perhetaustat ovat myös samankaltaiset. He myös sisäistävät kielitaidon, so. ruotsin osaamisen merkityksen menestymiselle suomalaisessa yhteiskunnassa."
"Neljänneksi vaadittaisiin vain se, että kielikylpyvanhemmat ymmärtäisivät käyttää varojaan oppilaiden kirjoihin ja muihin oppimateriaaleihin, jos kunta sattuu tässä suhteessa nuukailemaan. Jos kielikylpykouluihin vielä tulisivat vapaaehtoiset lukukausimaksut, niin kielikylvetyksen kautta peruskoulun sisälle saataisiin rinnakkaiskoulu. Rahapulassa olevilla kunnilla tuskin on mitään sitä vastaan, että ne saisivat tämän kaltaista tukea lasten vanhemmilta koulujen ylläpitoon. Yhteiskunnallisesti tuloksena olisi peruskoulun sisällä toimiva ainutlaatuinen rinnakkainen koulujärjestelmä vastaamaan niitä tavoitteita, jotka peruskoulu monen mielestä aikanaan vei. "
Lähetä kommentti
<< Home