Tarvitaan lakia takaamaan inhimillisyys.

Päivi Räsänen teki viime perjantaina lakialoitteen, jossa vaaditaan että yli 10 vuotiaan vammaisen lapsen vanhempi saa jäädä kotiin 3-4 päiväksi hoitamaan lastaan tai järjestämään tälle hoitopaikka tai hoitaja lapsen äkillisen sairastumisen takia.

Voimassa oleva laki sallii tämän vain alle 10 vuotiaan äidille tai isälle. Aloitteessa vaaditaan samaa myös perhepiiriin kuuluvan vanhuksen sairaustapauksen vuoksi.

Olin joitain vuosia sitten tekemässä dokumenttia liikenteessä vammautuneiden lasten vertaistukileiriltä Kuopissa. En voi, enkä halua unohtaa sitä koskaan. Näin lapsia sähköpyörätuoleissa, lapsia kulkemassa kainalosauvoilla, lapsia joilla oli tekojalka tai tekokäsi.

Tapasin näiden lasten vanhempia, joiden tuska ja huoli lapsestaan, tämän elämästä ja tulevaisuudesta on jotain mitä terveiden lasten vanhempana on mahdoton edes yrittää kuvitella.

Isoimmat lapset kävivät erilaisia kouluja mutta päivittäinen huoli oli se, että mitä jos lapsi saa jonkun tartuntataudin.

Vanhempien on hoidettava työnsä, mutta kun lapsi saa flunssan eikä mikään hoitopaikka tai laitos ota tartuntatautia sairastavaa, niin äidin tai isän on jäätävä, ja hän tietysti myös haluaa jäädä, kotiin hoitamaan lastaan.

Kuka olisikaan parempi ja turvallisempi hoitaja vammaisen lapsen kannalta? Oli tämä sitten 11 tai 18 vuotias. Sama pätee vanhusta, omaa äitiä tai isää, puolisoa.

Kenenkään ei pidä olla tilanteessa, että joutuu jättämään sairastuneen vammaisen lapsensa tai vanhan avuttoman vanhempansa yksin vatsatautiin tai flunssaan. Kukaan ei pysty tekemään täyspainoista työpäivää tietäen, että lapsi tai vanhus on yksin sairaana vailla mitään turvaa.

Minua järkyttää, että tällainen lakialoite on ollut pakko tehdä. Järkyttää vielä enemmän kun kuulin, kuten muutkin edustajat istintosalissa, että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun Päivi on tämän aloitteen tehnyt. Aina se hylätty.

Tällaisen lakialoiteteen tarve kertoo sydämettömyydestä. Tällaisen lakialoitteen kuuluu mennä läpi ja nopeasti.

On itsestään selvää, että kuumeinen tai flunssainen vammainen lapsi tai vanhus ei saa olla ongelma, joka jää työelämän vaatimusten jalkoihin. Vai onko vammaisten lasten ja vanhusten maksettava hyvinvointi Suomen tehokkuus.

Santtu komeasti hopealle

KD:n Helsingin piirin puheenjohtaja vaalissa Santtu sai hyvän hopeasijan. Politiikassa ja elämässä on opittava hyvä ja rehti kilpailu.Onnea voittajalle ja sitten taas eteenpäin.

Aika ei ollut nyt Santun, vaikka äitinä olisin sen hänelle toivonut.

Kunnallisvaalit ovat edessä ja toivottavasti silloin Santun vilpitön halu ja kyky tehdä KD:n arvot laajasti tunnetuksi palkitaan.

Ei omena kauas puusta putoa, mutta jännittää silti

Huomenna on Helsingin piirin syyskokous, jossa piirin puheenjohtajaksi on ehdolla poikani Santeri Kyrähonka. Peukut pystyyn!

Vuoden kristillinen kirja 2007 yleisön suosikki

Kirjani "Kuka vierelles jää" oli vuoden kristillinen kirja 2007 kilpailun yleisön suosikki. Kiitos kaikille kirjaa äänestäneille!

Kirjamessuille sunnuntaina, jännittää

Huomenna Helsingin kirjamessuilla valitaan klo 13 vuoden kristillinen kirja. Olen yksi ehdokkaista. Jännittää.

Pitkästä aikaa vapaa viikonloppu.

Kävin nostalgisella matkalla Raumalla, jossa olen asunut hirmuisen kauan aikaa sitten, kun ex-mieheni opiskeli siellä merikapteeniksi.

Se oli onnellista aikaa. Elämä edessä, ensimmäinen lapsi ihmeenämme ja toinen tulossa. Olen iloinen ja kiitollinen, että olen saanut olla niin täydellisen onnellinen.

Ilma oli syksyisen kuulas ja kirpeä. Ruskaa ja kimmeltävä meri. Mikään ei ollut muuttunut ja kaikki oli muuttunut.

Nyt on energiaa ja työintoa. Maanantait ovat "maaseutu päiviä", jotenka silloin ei ole valiokuntia eikä täysistuntoa. Saa rauhassa vastata sähköpostiin ja kirjoittaa. On myös aikaa tarkistaa avustajan kanssa viikon aikataulu ja tehtävät..

Menen illalla Nummelaan puhumaan aikuislähihoitajaopiskelijoille. Kun pyydetään ja kun aikataulu antaa myöten, kuljen puhumassa. Olen käynyt lukemattomissa vanhustenhoitolaitoksissa, kouluissa ja opistoissa, seurakunnissa ym. Varsinkin nyt, kun täydellä sydämellä toivon, että hoitajille annetut lupaukset täytetään ja hoitajat pääsevät palkkakuopasta hoitamaan hyvällä ammattitaidollaan vanhuksia ja sairaita, haluan tavata heitä ja rohkaista, ainakin yrittää rohkaista.

Presidentti on tehnyt oikean ratkaisun

Olen iloinen ja tyytyväinen presidentti Halosen esille tulosta hoitajien palkkataistelussa. Siskoja ei jätetä.

Sain huutia presidentiltä.

Vaalien jälkeen on tapana, että presidentti kutsuu luokseen kaikki puolueet. KD:n vuoro oli viime tiistaina, 16.10. Koska olemme pieni puolue , presidentti halusi tarjota meille lounaan. Mahduimme kaikki mukavasti ruokapöydän ääreen.

Presidentti kertoi työstään ja tapaamisistaan eri valtioiden päämiesten ja pääministerien kanssa. Kiinnostavaa tietoa ja ruoka oli hyvää.

Sitten aivan yks`kaks yllättäen Tarja Halonen kääntyi puoleeni, ja sanoi haluavansa katsoa minua silmiin ja kysyä tiedänkö edustajana, että presidentti ei koskaan ota kantaa liittojen välisiin neuvotteluihin. Se ei kuulu hänelle, presidentti hoitaa ulkopolitiikkaa.

Presidentin ääni oli hyvin tiukka ja katse pistävä.

Tokihan minä tämän tiedän, mutta nyt on hätätilanne ja presidentin arvovaltaa tarvitaan ja ainakin presidentin viestiä siitä, että hän on edes huolissaan.

Ilmeisesti iltapäivälehdet ostetaan presidentinlinnaan, sillä sanoin Ilta-Sanomissa eräässä haastattelussa, että toivon, että presidentti ottaisi vastuuta tästä hoitajientilanteesta ja sen kautta sairaanhoidon ja vanhustenhoidon alasajosta, josta vastuussa on hallitus katteettomien vaalilupaustensa takia.

Minut voi hämmentää monella tavalla mutta ei koskaan eikä kukaan, ei edes presidentti , tästä hoitajien raukkamaisesta pettämisestä eikä vanhustenhoidon huonosta jamasta.

Sanoin, että Tehy on tosissaan, eikä varmasti peräänny. Sitä paitsi kohta on myös uutisaihe valtakunnan rajojen ulkopuolella, että hyvinvoiva rikas Suomi ei suostu nostamaan hoitajia palkkakuopasta vaan on valmis kohtaamaan tilanteen, jossa yli kymmenentuhatta hoitajaa irtisanoutuu ja hoidettavat jäävät kenen lie hoitoon. Vastuu tästä on hallituksen ja mielestäni myös presidentin.

On suurta viisautta myöntää olevansa väärässä.

Nyt on korkea aika Kataisen ja Vanhasen katsoa totuutta suoraan silmään.

Tehy on tosissaan. Yhtä uhrautuvasti ja täysillä kuin mitä hoitajat ovat hoitaneet kymmeniä vuosia palkkakuopissaan vanhuksia, sairaita ja vammaisia, niin samalla volyymillä he nyt taistelevat palkkojensa puolesta.

Eivätkä vain omiensa, vaan myös tulevien hoitajien.

Koko ammattikunnan ja sen myötä koko Suomen terveydenhuollon tason ja peruslain takaaman perusturvan puolesta. Nyt on sisar hento valkoinen, Florens Nightingalen kanssa vihdoinkin haudattu ikiajoiksi. Tilalla on koulutettu hoitaja, joka haluaa tulla toimeen työllään.

Tämä on tosiasia, hoitajat eivät enää peräänny uhkauksien ja syytösten takia.

Syytösten siitä, että hoidettavat kärsivät tästä mahdollisesta suuresta
irtisanoutumisbuumista. Ihan varmasti kärsivätkin. Mutta vastuussa ovat hallituspuolueet katteettomilla lupauksillaan, eivät vaalikarjana petetyt hoitajat.

Vielä on hallituksella aikaa nähdä totuus. Nähdä, että meidän hyvin koulutettu, 0saava, työlleen omistautunut hoitohenkilökunta tarvitsee sen luvatun korotuksen palkkaansa pystyäkseen elämään tässä hyvinvointi valtiossa.

He ansaitsevat koulutustaan ja työnsä vaativuutta vastaavan palkan, aivan niin kuin hallitusohjelmassa luvataan.

Kaikki tuki ja sympatiat sairaanhoitajille.

Super teki raukkamaisen tempun kun hylkäsi Tehyn, olin uskonut, että tämä rintama pitää.

Tehyn päätös taistella on oikea ja kunnioitettava. Hoitajat ovat vuosikymmeniä
olleet kiltisti ja hiljaa. He ovat ymmärtäneet, että huonoina aikoina ei palkkoja nosteta, laman aikana ei pyydetä lisää, mutta nyt kun suomi on rikkaampi ja hyvinvoivampi kuin koskaan hoitajien oletetaan tyytymään muruihin joita rikkaan pöydältä putoaa.

Valheellisilla vaalilupauksilla hoitajat on ajettu nurkkaan kuin rotat. Ei ole mikään ihme, että nyt he hyökkäävät. On ihme, että tämä tapahtuu vasta nyt.

Hoitajat peräävät omia oikeuksiaan. Oikeuksia saada koulutuksen ja työn vaativuuden tasoista palkkaa vihdoinkin.

Vanhasen ja Kataisen miljoonan taalan paikka on nyt avata kirstu ja lisätä valtionosuutta kunnille niin, että Suomen hoitajat voivat työskennellä rauhassa tietäen, että palkka riittää elämiseen.

On turhaa jäädä pähkäilemään 24 % suuruutta verrattuna johonkin muuhun. Hoitajat ovat syvässä palkkakuopassa, sieltä heidät on nostettava.

Lakko ja joukkoirtisanoutumiset ovat kovia aseita. Mutta mitä hoitajat ovat saavuttaneet pehmeillä aseilla?

Minulle tulvii kirjeitä, mailejä ja puhelinsoittoja joissa toivotaan hoitajille
voittoa. On kaikkien meidän etu, että hoitaja voi hyvin.

Valtiovarainministeri Sylvikodissa

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen tuli perjantai iltapäivänä tutustumaan dementiakotiin, jossa kaksi lähihoitajaa hoitaa iltavuorossa 15 vanhusta. Kaikki autettavia, 7 nostettavaa, 5 syötettävää, suurin osa vaipoissa, kukaan ei pysty itsenäisesti mihinkään.

Sanoin etukäteen, että kahvia ei ehditä ministerille tarjoilla. Hän ymmärsi sen ja ymmärsi aivan varmasti todella hyvin lähtiessään pois runsaan tunnin kuluttua. Lähihoitaja Virpi kertoi Sylvikodin päivärutiineita samalla kun he syöttivät Irjaa ja Heinoa.



86 vuotiaalla sotaveteraani Keijolla oli paljon asiaa ministerille. Tein omaa työtäni enkä tiedä mitä kaikkea juttelivat mutta uskon, että Katainen tuntee sydämessään jotain, jonka toivon vaikuttavan hänen päätöksiinsä.

Free Burma - vapaa Burma

Puheeni välikysymyskeskustelussa hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta

Arvoisa puhemies!

Tehy lähetti eilen meille kansanedustajille rahakirjeen, jossa oli tämä paljon puhuttu summa, tämä 30 euroa. Kuka meistä kansanedustajista ja ministereistä edes huomaisi, jos palkkapussissamme olisi 30 euroa enemmän tai vähemmän? 30 eurollako nostetaan hoitajien palkkaus vastaamaan työn vaativuutta, kuten hallitusohjelmassa luvataan?

Koulutetun, vaativaa ihmisen hoitotyötä tekevän hoitajan olisi nyt oltava tyytyväinen ja kiitollinen. Luvattu 500 euroa on sulanut kuin lumi auringossa. Ei ihme, että hoitajat ovat pettyneitä ja vihaisia. He ovat olleet palkkakuopassa kymmeniä vuosia. On ollut sota ja pula-aika, on ollut lama, jolloin on ollut itsestäänselvää, että silloin palkkoja ei koroteta, ja hoitajat ovat venyneet ja ovat vanuneet, ovat ymmärtäneet ja odottaneet parempia aikoja. Mutta nyt kun Suomi on rikkaampi ja hyvinvoivampi kuin koskaan, hoitajia ei nostetakaan palkkakuopasta, vaikka vaalivoittajat niin lupasivat, ja nyt on hoitajien mitta täynnä. Jos luvattu korotus ei toteudu, saattaa lakko olla todellisuutta. Hoitajat ovat aivan liian kovilla aivan liian pienellä palkalla. Sen me kaikki tiedämme, ja sen tietävät myös nämä yli 420 000 Suomen kansalaista, jotka allekirjoittivat vuosi sitten adressin, jossa vaativat hoitajille parempaa palkka ja riittävästi hoitajia työpisteisiin.

Arvoisa puhemies! On nurinkurista, että yli 6 000 Suomessa kalliisti koulutettua hoitajaa työskentelee ulkomailla paremman palkan takia ja tänne tuotetaan kielitaidottomia hoitajia Filippiineiltä ja muista köyhistä maista. Se on moraalitonta myös näitä ulkomaalaisia kohtaan. Suomi on yhtä kallis maa heille ja heidän palkkansa on yhtä pieni, kenties pienempi kuin suomalaisen virkasisaren.

Hallitusohjelmassa luvataan Suomen kansalaiselle vanhusten- ja sairaanhoito suomen tai ruotsin kielellä, mutta tänä päivänä meillä on sairaaloissa osastoja, joissa kaikki hoitajat saattavat olla kielitaidottomia. Jokainen käsittää, että hoitajan ja potilaan tai vanhuksen täytyy voida ymmärtää toinen toistensa kieltä. Myöskään lakisääteinen kirjaus potilaan tilasta ja voinnista ei voi toteutua, jos hoitaja ei hallitse kieltä. Tässä rikotaan jo perustuslakia. Muualta tullut työvoima ei ole ratkaisu hoitajapulaan, joka on nyt jo huutava. Osastoja joudutaan sulkemaan, ja jonotusajat poliklinikalla saattavat kestää yli vuorokaudenkin. Potilasturvallisuus on vaarassa.

Vanhasen hallitus on luvannut korotettua valtionosuutta kuntasektorilla syntyvälle palkkaratkaisulle, jolla edistetään naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä, eli naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja koulutuksen vaativuutta. Hoitajille luvattiin näistä syistä se 500 euroa. Mutta kuntia ei voi yksin velvoittaa lunastamaan hallituksen antamia lupauksia, vaan valtion tasa-arvoerän on oltava enemmän kuin se 150 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Me emme tule toimeen ilman hoitajia. Mitä muuta ammattikuntaa me tarvitsemme syntymästä saattokotiin? Haluan kysyä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että hoitohenkilöstölle annetut lupaukset palkkaratkaisusta lunastetaan?

Kannatan ed. Filatovin esittämää opposition yhteistä ponsilausumaa.