Ryhmäpuheenvuoro kotouttamisselonteosta

Arvoisa puhemies,

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta on välttämätön, mutta sen piiriin on saatava kaikki eri perusteilla maahamme muuttavat henkilöt ja lain toimeenpanoa on selkeästi parannettava. Nyt kotouttamista ei ehdi välttämättä lainkaan tapahtua niiden kolmen vuoden aikana, jonka laki on voimassa. Suomessa lähtökohtana on se, että maahanmuuttajille pyritään antamaan suomen tai ruotsin kielen taito ja valmiuksia työelämään pääsemiseksi. Hyvällä kotouttamispolitiikalla Suomi voi välttää joissakin Euroopan maissa tehdyt virheet ja ongelmat.

Ministeri Thors totesi budjettikeskustelussa syyskuussa, että ”meidän pitää kantaa kokonaisvastuu uusista asukkaistamme. Meidän pitää huolehtia siitä, että heille on tarjolla työtä, koulutusta ja palveluita ja että yhteiskuntamme kohtelee heitä yhdenvertaisina kansalaisina. Erityisesti meidän pitää kantaa vastuuta maahanmuuttajanuorista, jotta he eivät syrjäytyisi.” Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee täysin ministeri Thorsin näkemyksiä.

Arvoisa puhemies,

Suomi on nuori maahanmuuttomaa, nykymuotoinen maahanmuutto alkoi tuskin 20 vuotta sitten, emmekä olleet varautuneet siihen. Tuolloin suuri talouslama leimasi maahanmuuttoa ja teki siitä vaikeampaa kuin se normaalitilanteessa olisi ollut. Monet maahanmuuttajat jäivät vaille riittäviä perehdytystoimia ja työmahdollisuuksia. Kantaväestön asenteet kovenivat, mutta toisaalta monet kunnat tekivät parhaansa ja kehittivät kotouttamista jo ennen lain säätämistä.

Vaikka lähtökohtamme ja tavoitteemme ovat olleet oikeita, ei tavoitteita ole saavutettu kuin korkeintaan tyydyttävästi. Erityisiä pullonkauloja ovat olleet sekä riittämättömät kielenoppimis- että työllistymismahdollisuudet. Maahanmuuttajien työllistyminen on parantunut yleisen työttömyyden alenemisen myötä, mutta työttömyys on silti noin kolminkertainen syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna. Joillakin kansallisuuksilla työttömyys on vielä tätäkin suurempi.

Ongelmia ovat aiheuttaneet työelämän torjuvat asenteet, kielitaidottomuus, puutteellinen koulutus tai esimerkiksi se, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tutkinnot eivät vastaa virkoihin pääsemistä.

Päiväkoti-ikäisten lasten ja ala-astetta käyvien koululaisten kielen oppimiseen ja koulussa selviämiseen on periaatteessa annettu varsin hyvät mahdollisuudet. Sen sijaan yläasteikäisenä ja alaikäisenä tänne muuttaneet nuoret ovat selkeä ongelmaryhmä kotoutumisen alkuun pääsemisessä. Kielitaito ja usein muutkaan edellytykset lukio- tai ammatillisiin opintoihin eivät ole samaa tasoa kuin syntyperäisillä suomalaisilla nuorilla.

Täällä syntyneet toisen polven maahanmuuttajanuoret ovat avainasemassa todellisen kotoutumisen kannalta. Ratkaisevan olennaista on, minkälaisen identiteetin toinen polvi tuntee omakseen. Kokevatko he olevansa täysvaltaisia suomalaisia, vai päätyvätkö he etsimään malleja oman kulttuurinsa kielteisinä pidettävistä ilmiöistä?

Erityisen haavoittuvassa tilanteessa ovat yksin maahan tulleet turvapaikanhakijalapset. Tällä hetkellä ryhmäkodeissa on alaikäisiä, yksin tulleita turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan. Jos he jäävät ilman tarvittavaa tukea, heidän voi olla vaikea ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan toimintaa ja omia velvollisuuksiaan, mahdollisuuksiaan ja oikeuksiaan. Valtion talousarviossa tulisi varmistaa yksin maahan tulleiden lasten ja nuorten turvapaikanhakijoiden vastaanoton riittävät resurssit sekä jälkihuollon rahoitus heidän täytettyään 18 vuotta.

Maahanmuuttajaperheissä äidit jäävät usein luku- ja kirjoitustaidottomuutensa, uskontonsa ja kulttuurinsa takia kotiin, eivätkä hyödy kotouttamisohjelmasta eivätkä kielen opetuksesta. Tämä suuri ongelma vaatii maahanmuuttajien koulutusta ymmärtämään ja hyväksymään maamme tavat. Tähän kuuluu myös perheen sisäinen väkivalta, joka usein kohdistuu juuri aviovaimoon ja tyttäriin.

Avioliiton kautta Suomeen tulee satoja puolisoita. Heitä koskevat kotouttamismahdollisuudet ovat kuitenkin rajatut, koska vain työttömäksi ilmoittautuva tai toimeentulotukea hakeva henkilö on päässyt kotouttamisen piiriin. Kahden kulttuurin liitot kariutuvat kaksi kolme kertaa useammin kuin yhden kulttuurin liitot. Näin ei tarvitsisi olla, mikäli kotouttamistoimet olisivat kattavia.

Arvoisa puhemies,

Viime vuosina on yleisesti hyväksytty, että työmarkkinoilla tarvitaan lisää ulkomaisia työntekijöitä. Tarvetta on erityisesti metalli-, rakennus- ja hoitoalalla. Tilanne on ristiriitainen. Hoitoalalla kielitaito, niin kielen ymmärtäminen, kirjoittaminen kuin puhuminen on ehdoton edellytys. Maahanmuuttajat eivät ole turhaan valittaneet kielikursseille pääsemisen vaikeutta ja työllistymisongelmia.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on todella huolissaan. Ilmeisenä vaarana on etnisen syrjäytymisen ja köyhyyden lisääntyminen. Ministeri Thorsin mukaan hallinnossakin nämä seikat on huomattu ja hän on painottanut, että ilman lisävoimavaroja syrjäytymisen ehkäisy ei onnistu.

Ihmettelemme, miten kotouttamislain toimeenpanoa edistää se, että työministeriön jaossa sisäasiainministeriön uudelle maahanmuutto-osastolle ei siirretty vastaavia määrärahoja, vaan ne jäivät joko työ- ja elinkeinoministeriöön tai valtiovarainministeriöön. Lainsäädäntö ja sen toteutus kärsivät tällaisesta tilanteesta.

Sisäasiainministeriön vuoden 2009 talousarviossa on tavoitteena, että maahanmuuttajien koko koulutusjärjestelmä vastaa sekä laadullisesti että määrällisesti yksilöllisiä tarpeita ja että maahanmuuttajien työttömyys puolittuu vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteet ovat hyviä ja samalla haastavia. Valitettavasti työllistymisen tavoite on vain puolitus ja sekin vasta seuraavalla eduskuntakaudella.

Arvoisa puhemies,

Pakolaisina kiintiössä otetut tai turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet ihmiset ovat suuri kotouttamislain piiriin kuuluva ryhmä. Kiintiötämme ei ole kasvatettu vuosiin, vaikka eduskuntakin on esittänyt sitä. Tilanne on kestämätön, sillä pakolaisia vastaanottavien kuntien määrä on viime vuosina pudonnut dramaattisesti. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa odottaa kuntaan sijoittumista 240 myönteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa ja 75 kiintiöpakolaista.

Yksi syy kuntien haluttomuudelle vastaanottaa pakolaisia on, että kunnille vastaanotosta maksettavat korvaukset ovat nyt samalla tasolla kuin 1990-luvun alussa, jolloin korvausjärjestelmä sai nykyisen muodon.

Suomen pakolaispolitiikan toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että edellytykset pakolaisten kuntiin sijoittamiselle ja kotoutumiselle taataan tarkistamalla kuntakorvauksien tasoa.

Arvoisa puhemies,

Me tarvitsemme maahanmuuttajia. Maahanmuutto on merkittävä voimavara Suomelle ja tulevaisuudessa sen merkitys edelleen kasvaa. Maahanmuuttajan työllistyminen ja yhteiskunnallinen osallistuminen edellyttävät tietoja ja taitoja, joita kehitetään kotoutumista tukevilla toimenpiteillä. KD:n eduskuntaryhmä korostaa, että hyvä kotouttamispolitiikka on edellytys sille, että maahanmuuttaja voi käyttää voimavarojaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Mutta ennen kaikkea, maahanmuuttajat ovat kukin yksilöitä, ihmisiä omine tarpeineen. Heitä ei saa niputtaa. Heille yhteistä on vain se, että he asuvat nyt eri maassa, kuin missä ovat syntyneet.