Tarja Tallqvist

Ei ole suurempaa pelkuruutta kuin se, että nähdessään epäkohdan ei tee mitään


10.5.09

2. Rollaattorimarssipäivä

Eilen oli suomen toinen vuotuinen Rollaattorimarssipäivä ja satoi kaatamalla. Olin aamulla aivan varma, että sade lakkaa puolenpäivän aikaan. Mutta se vain yltyi, ja kun kokoonnuimme Viherlaakson Palvelutalo Sylviin, ei koirakaan olisi suostunut menemään ulos.


Viime vuonna samaan aikaan veimme talon lähes 60 vanhusta ulos ja kiersimme pienen lenkin. Rollaattoreilla, pyörätuoleilla ja käsikynkkää. Kuka mitenkin. Aurinko paistoi ja sekä auttajat, että vanhukset nauttivat täysin siemauksin.



Kyllä nytkin nautittiin. Vaikka ulos ei päästy. Lähihoitajat Kirsi ja Nina jumppauttivat tuolijumpalla koko jengiä. Olimme kokoontuneet Sylvikodin tilavaan olohuoneeseen.



Käri Kärkkäinen tuli varta vasten Varkaudesta soittamaan Oodin Ilolle trumpetillaan. Kun hän vielä jammasi pianolla laulaen hauskan "Hyvän olon" laulun oli kyllä ilo katossa.


Toivottavasti Karille siunautuu eurovaaleissa paljon ääniä Viherlaaksosta, sillä ainakin kaikki paikalla olijat hän hurmasi täysin.


Harmi, että yle on niin tiukka vaalikaranteenista, eikä siis kuvannut Karia, vaikka teki todella hyvän jutun uutisiin. Vanhukset kertoivat siinä, kuinka tärkeää on päästä ulkoilemaan. Toivottavasti tämä sanoma herättää päättäjät ja myös meidät kaikki muutkin.



Lenkki ulkona vanhuksen kanssa, joka ei itse enää sinne pääse, on pieni juttu sinulle ja minulle mutta, valtavan iso asia vanhukselle.


Toivottavasti Rollaattorimarssi tilaisuudet ovat sujuneet hyvin Jalasjärvellä, Jyväskylässä, Salossa…. kaikkialla ympäri maata.

Lähettäkää taas www.rollaattorimarssi.com sivulle valokuvia. Poikani Santtu hoiti meillä taas tämän puolen.


Kun tilaisuuden lopuksi lauloimme yhdessä Karin kultaisen trumpetin säestämänä "Kultainen nuoruus", oli kyynel silmässä ja suunnaton rakkauden tunne sydämessä.



Kuvia tilaisuudesta löytyy täältä.

1 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Heippa, tuo rollaattorimarssi on ollut todella hyvä ajatus. Olen itse pyöritellyt mielessäni ottaa paikkakunnallamme kyseinen tapahtuma järjestettäväksi, mutta en ole yhtään tietoinen mitä tehdä yms. Olen enemmän konsertteja järjestellyt kuin muita tapahtumia.. Oppilaitoksesta saisi varmasti opiskelijoita mukaan, mutta ei ole opettajat pahemmin lämmenneet ajatukselle (eikä kyllä opiskelijatkaan), joten en oikein tiedä mitä tehdä. Vanhuksia meillä riittää, ja sen mitä olen kiertänyt eri taloja muutaman vuoden aikana, olen huomannut että harvassa paikassa käydään iäkkäiden kanssa ulkona. Kesäisin on olevinaan helpompaa kun on nuoria tyttöjä (kouluttamattomia peruskoululaisia) ulkoiluttajina. Monesti on ollut huono omatunto kun yksinkertaisesti ei ole voimia eikä sitä aikaa lähteä heidän kanssaan ulos.

Olisiko sulla vinkkejä miten voisin omalla paikkakunnalla pyöräyttää käyntiin tuota rollaattorimarssia ensi keväänä/kesänä?

-Piia

06:25  

Lähetä kommentti

<< Home