Tarja Tallqvist

Ei ole suurempaa pelkuruutta kuin se, että nähdessään epäkohdan ei tee mitään


23.6.09

Loman alku

Viime vuonna kaaduin viimeisenä työpäivänä ennen kesälomaa aamulla töihin mennessäni. Se kesä meni kyynärsauvoilla kulkien.

Nyt viimeisenä työpäivänä ennen kesäloman alkamista, en meinannut päästä ylös sängystä aamulla. Selkä oli kuin tulessa. Siinä meni Juhannus vähän niin kuin henkeä haukkoen, kivut olivat todella kovat.

Kirjoitin Facebookiin, statuksekseni eräänä aamuyön tuntina kivuistani.

Sain valtavan paljon osaan ottavia ja rohkaisevia ja myötätuntoisia viestejä. En ollut
odottanut mitään tällaista. Tuntui hyvältä. Vieraat ihmiset viitsivät näin välittää.

Moni kertoi omista jatkuvista kivuistaan ja lohduttivat silti minua. Kiitos.

Kelan käsittämätön valta tuli selkeästi ilmi. Ei voi olla oikein, että kun lääkäri, ja monesti
useampi, tutkii ja antaa diagnoosin työkyvytön, niin Kelan lääkäri,potilasta näkemättä, toteaa tämän työkykyiseksi.

Ihmettelen, että lääkärit eivät nouse vastustamaan tällaista itsevaltaisuutta. Heidän ammattitaitonsahan tässä nolataan sen lisäksi, että potilas joutuu suhteettomasti kärsimään.

Tähän on saatava muutos.

Nyt kivut ovat hellittäneet jomotukseksi ja kiitollisin mielin nautin tästä ihanasta kesästä.

1 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Voi vittu, ämmä jauhaa skeidaa...

13:24  

Lähetä kommentti

<< Home